Winter wonderland

Kun tänään on katsellut ulos, on vaikea ymmärtää, miksi turistien Pori-kehut ajoittuvat aina vain jazz-viikolle. Sunnuntairaukea kaupunki kylpi auringossa, jota upeampaa ilmanalaa en voi edes kuvitella.

Vanhana espoolaisena oma lajini on perinteinen peltohiihto, siksi suorastaan rakastan Kirjurinluodon Hiihtomaata. Sen sijainti joen varrella on harvinaisen onnistunut ja olen kahdessa talvessa kerännyt sieltä paitsi satakunta hiihtokilometriä, myös tukun lämpimiä muistoja. Tänä talvena sen isomman lenkin kunnossapito on ollut hieman retuperällä, mutta sitkeästi olen sielläkin sotkenut eteenpäin, oli sitten suksien alla jääkenttää tai jääsohjoa. Ja aina siellä on jäljistä päätellen sinnitellyt joku muukin. Nyt maaliskuussa, kun viimein on taas muistettu kurvata latukoneella kunnon menourat, on hiihtäminen sitten ollutkin yhtä juhlaa.

Tänään, nuotiotulen tuoksussa ja keväthangen hohteessa, huomasin ajattelevani, että tulisi olla suorastaan porilaisvelvollisuus käydä kiertämässä Hiihtomaan lenkit ainakin kerran talvessa. Silloin jokainen joutuisi kohtaamaan kotikaupunkinsa parhaat puolet aivan silmästä silmään. Ja saattaisi olla, että niissä silmissä alkaisi tuikkia aivan uudenlainen talvi-ilo! On Isomäkikin hieno, huippupaikka ilman muuta, mutta siellä hiihdetään matkoja, aikoja ja tavoitteita – Hiihtomaassa opetellaan ja haparoidaan, lykitään jopa puusuksilla menneiden aikojen tyylillä, seurataan ulkoilun lomassa Kokemäenjoen juovan lintukantaa ja nautiskellaan auringosta. Toivottavasti se isompi lenkki jää kaupunkilaisten käyttöön jatkossakin, olisi upeaa saada tulevinakin talvina viedä sinne viikonloppuvieraita nautiskelemaan hieman eksoottisemmasta Kirjurinluoto-kokemuksesta.

Talvisesta Kirjurista on muutenkin tullut varsinainen elämysten keidas. Jokunen viikko sitten vein yhtä viikonloppuvierastani luisteluradalle – jo ajatus 430 metrin mutkittelevasta luisteluradasta kutkutti mieliä – ja matkalla radalle leukamme loksahtivat auki: luistinradan viereen oli juuri jäädytetty ja maalattu curling-rata. Siis CURLING-RATA! Ystäväni nauroi siinä hetkessä ymmärtäneensä, mitä tarkoitan, kun sanon ”Porissa on aivan kaikkea”.

Ja lopuksi vielä lämmin kiitos kaikille, jotka pitävät talvisen Porin toimivana. Olen vasta tänne muutettuani ymmärtänyt, mitä ”talvikunnossapito” tarkoittaa. Kun aamuyöllä kuulen aura-auton kääntyvän taloni edessä, painan tyytyväisenä pään takaisin tyynyyn; tämä kaupunki toimii. Uskotteko, jos sanon, että siellä mistä minä tulen, aurataan tiet talvella kerran kuukaudessa. Kyllä vaan.