kesäretki

Jälleen Raumalla, kotikaupunkimme parhaan kinakaverin kapeilla mukulakivikujilla. Kauniita koristeellisia taloja, komeita portteja. Pikkuruutuiset ikkunat vievät ajatukset purjelaiva-aikakauteen, jolloin miehet olivat rautaa, laivat puuta, hiio, hoi ! Purjelaivoja pulloissa ja katoissa ripustettuina. Köysikoristeita, erilaisia lyijylaseja ja tietenkin pitsejä hienosti esille pantuina. Kato tos o hieno kallio. ja siin o nyplääjäpatsas. Tää o Helsingitori. Aatteles, keskel kattuu kallio. Istutaas toho. Tos kallio juureski o meri joskus liplattanu paati kyljis. Pojat ollu ongel ja joku ottaa täs puistos vielki aurinkoo. Ihan niinko tosa näkys venee maihivetojälkii ja kivvee kaiverrettui syrämme kuvvii. Sitten onkin aika pujahtaa Horilan Kertun vehreään tuoksuvaan puutarhaan, taiteen keskelle. Jäätelö maistuu kuumana kesäpäivänä. Pakko päästä Kontiolle. Kuninkaankatua ylös, kahvihammas kolottaen ohitamme perinteikkään Helkelän kultasepänliikkeen ja nousemme Kontion portaat. Kaks kahvii ja herkkumunkkii, kiitos.