KirjauduPorin puistoista toiseen, Sigrid johdattelee sua moiseen. Astut tarinaan moiseen fyysiseen kuin virtuaaliseen, se johdattelee sua kokemaan ja arvuuttelemaan geokätköä etsimään.
Kauan aikaa sitten asui tyttö nimeltään Sigrid Suurtorin kupeessa, nykyään Raatihuoneenpuistona tunnettu. Sigridin leikki siellä usein ystäviensä kanssa. Kerran leikkiessään he heittivät pallolla päin metallilaattaa ja löysivät sen takaa kuvan tytöstä. Kuvaa tarkastellessaan he huomasivat siinä kirjaimia. Ystävykset alkoivat muodostamaan kirjaimista sanoja ja ihmetyksekseen he huomasivat kirjaimista muodostuvan Sigridin toisen nimen. Oliko se kenties vihje jostain? Sigridillä oli kädessään kamera ja hän halusi ottaa taideteoksesta kuvan. Katsoessaan kameran läpi kuvaa Sigrid mykistyi, koska kuva tuntui elävän ja se vaihtoi väriä. Samalla kuvan alle tuli vihje numerosarja, koordinaatit toiselle teokselle N 61° 29.250 E 021° 47.570 kohti uutta seikkailua. Niinpä ystävykset lähtivät kohti koordinaattien antamaan suuntaa Pohjoispuistoa etelään päin.
Pienen matkaa käveltyään Sigrid ystävineen huomasi keskellä Pohjoispuistoa toisen kuvan. Tarkkaan kuvaa katsellessaan he huomasit kuvassa tytöllä olevan vesivärit. He muistivat, että Porissa on syntynyt suuria taitelijoita mm. Akseli Gallen-Kallela ja Dora Wahlroos sekä paljon muita. Sigrid halusi jälleen ottaa kuvan ja samalla taideteos heräsi henkiin aivan kuin toiseen maailmaan. Teoksen alalaitaan tuli uusi vihje koordinaatit kolmannelle teokselle N 61° 29.170 E 021° 47.530 ja kohti uutta seikkailua. Ystävykset jatkoivat matkaa suoraan Pohjoispuistoa pitkin ylittäen tien.
Siinä samassa he huomasivat löytäneensä kolmannen taideteoksen, jossa nuotit seinällä toivat mieleen musiikin. Mikä musiikki tulevaisuudesta kantautuikaan. Se kuulosti aivan jazzilta. Ensimmäinen jazzfestivaali pidettiin vuonna 1966, ja Pori Jazz on eräs Euroopan suurimmista jazzmusiikkifestivaaleista. Monien mielestä Suomen kiinnostavin ja tunnetuin kesätapahtuma. Sigridin ottaessa valokuvaa taideteos muuttui ja teoksen alalaitaan tuli uusi vihje koordinaatit neljännelle teokselle N 61° 29.102 E 021° 47.494 ja näin matka jatkui suoraan Eteläpuistoa pitkin.
Ystävykset etsivät ja etsivät. Teos löytyi puiston laidalta. Teoksessa tyttö näytti kuin lentävän. Sigridin mielestä taideteos toi mieleen tanssin, ei se muistuttanut heidän tanssejaan. Taitavasti ja sulavasti tanssijat liikkuivat opettajansa johdolla. Tanssikoulu Liisa Nojonen on noussut yhdeksi Suomen johtavista tanssikouluista. Sieltä ovat uransa aloittaneet useat huipputanssijat mm. Tero Saarinen, Riina Laurila-Castren, Mikko Lampinen ja Riku Lehtopolku. Sigrid oli ottamassa kuvaa, kun kuva heräsi jälleen henkiin ja alalaitaan tuli uusi vihje koordinaatit viidennelle teokselle N 61° 28.975 E 021° 47.430 ja Eteläpuistoa pitkin matka jatkuu.
Sigridin katsellessa ympärilleen hän havahtui nähdessään uuden tytön kuvan, jossa tyttö katseli kohti Rosenlewin tehdasta. Ei silloin Sigrid arvannutkaan, mitä tehdaskaupunkina tunnetusta Porista vielä tuleekaan. Puuvillassa yliopistokeskus sivistyksen ja mahdollisuuksien keskuksen. Silloisen tehtaan viereen tuli suuri puuvillatehdas, joka nykyisin tunnetaan Puuvillan kauppakeskuksena. Se on tuonut piristystä ”tois puolen jokkee”. Pori oli aikoinaan yksi keskeisimmistä satamakaupungeista Suomessa, jopa pääkaupungiksi Poria suunniteltiin keskeisen sijaintinsa ja merenkulkuyhteyksiensä vuoksi. Taideteosta tarkastellessa tarkemmin kuvan alalaitaan tuli uusi vihje koordinaatit kuudennelle teokselle N 61° 28.820 E 021° 47.300 kohti Cygnaeuksenpuistoa.
Sigrid katseli ihaillen etelätaivasta. Katu päättyy nykyisin Cygnaeuksen kouluun, joka vihittiin vuonna 1912. Koulun eteen on tehty puisto, jossa on Emil Cedercreutzin Äestäjä-patsas. Sigrid ystävineen löysi viimeisen taideteoksen. Teoksessa tyttö piteli käsissään kuvaa Yyteristä. Kuva muistuttaa miten Pori sijaitsee meren äärellä ja Kokemäenjoki kulkee kaupungin halki. Pori tunnetaan Yyterin dyyneistä, merestä ja Suomen parhaimmasta hiekkarannasta. Sigridin ottaessa kuvaa, kuvaan tuli vihje ”N 61° 28.955 E 021° 47.330 kätkön löydät aivan Tasavallan torin kupeessa puu teltan kätkössä”.
QR –koodin löydettyäsi (Raatihuoneen puistosta ja geokätköpurkista) voit ladata sen kautta ilmaisen sovelluksen, jonka avulla voit katsella taideteoksia ja kokea uusia elämyksiä (AR Augmented Reality/lisätyn todellisuuden kokemuksia). Voit silti ilman sovellusta myös löytää geokätkön tarinan perusteella.
Geolodju sisältää leimasimen, älä ota leimasinta itsellesi vaan se kuuluu kätköön!
